INNOISSAAN TULEVASTA

Ihan mahtavaa perjantaita teille!ღ Lupailin tiistaina kirjoitella tänään vähän siitä, että mitä tässä onkaan tulossa ja tapahtumassa. Mun täytyy heti näin aluksi sanoa, että odotan tulevaa kevättä ja kesää ihan hirveesti. Niiden suunnittelu olikin mulle sellainen omanlainen pakokeino, kun ei lukeminen kirjoituksiin maittanut ja on edelleen, kun pitäisi lukea pääsykoetta varten. Mä en kuitenkaan asiaa näe pelkästään negatiivisena, koska tulevaisuuden suunnittelu on tuonut mulle paljon energiaa ja potkuja persuksille. Tiedän, että kun nyt jaksan tsempata, niin lähitulevaisuudessa oottaa palkintona paljon kivoja juttuja. 

Ensimmäinen ihan mahtava juttu on mun ensimmäinen oma lomamatka ystävän kanssa Malagaan!! Puhuttiin siitä alkuun vähän niinkun "vitsinä", että pitäiskö lähteä johonkin kun koulu loppuu. Mä tosin oon just sellanen ihminen, että kun jonkun suunniteltavan asian saan käsiini, niin sitten oon jo samalla sekunnilla selaamassa nettisivuja ja lentoja. Näin siinä kävi ja sitten oltiinkin varattu jo lennot ja asumus Malagaan kuudeksi päiväksi. Me ollaan matkalla 20.-26.5. ja tullaan sopivasti viikko ennen ylppäreitä, niin kerkee sitten vielä vähän leipoa ja järjestellä. Mennään sinne sillä suunnitelmalla, että tarkoituksena on saada kiva rusketus juhliin, shoppailla, syödä hyvää ruokaa ja ennen kaikkea rentoutua. 

Toinen odottamisen arvoinen juttu on omat ylioppilasjuhlat. Lakki on siis tulossa ja juhlat on suunniteltuna paperille. Mulle se lakin saaminen päähän merkitsee oikeestaan aika paljonkin, kun sitä alkaa miettimään. Uskon, että jokaisella tulee jossain vaiheessa elämää sellainen piste, että seinät tuntuvat kaatuvan päälle ja tulevaisuuden suunnittelu on siinä kohtaa näyttänyt todella hankalalta.  Mulla se piste tuli lukion toisen vuosikurssin alussa. Sillon mä en oikeestaan osannut tai edes pystynyt ajatella tätä hetkeä. Hetkeä, jossa mä kannan taloudellisesti itseni, oon muuttamassa omilleen, hoitanut kaikki lakkiin vaadittavat asiat ja hymyilen omalle peilikuvalleni. Ja se, että mä oon sen kaiken ohella pystynyt kamppailemaan tieni kohti lakin saamista tänä keväänä merkkaa mulle ihan suunnattoman paljon. 

Kolmas asia mitä odotan on yleisestikin seuraava kesä. Tuun käymään töissä, pelaamaan futista, kirjottelemaan juttuja tänne ja tekemään kaikkee kivaa mahtavassa seurassa, mutta koulua mä tuskin tuun miettimään koko kesänä. Joko koulupaikka aukee tai ei, niin kesäloman aion pitää kouluvapaana. Yksi erityinen ensi kesänä tapahtuma asia on se mun ja poikaystäväni muutto yli 500 kilometrin päähän Ouluun. Tästä tuun höpöttelemään vielä jatkossa paljon! 

Tällä hetkellä oonkin ihan äärettömän onnellinen elämästä ja innoissaan tulevasta niin kun viime postauksien otsikotkin kertovat! Hyvää viikonloppua❣

Ps. Pakko vielä postauksen loppuun kommentoida tota tukkalookkia. Mulla on ihan hirveesti vauvahiuksia/viime syksynä katkenneita hiuksia ohimoilla ja naureskelenkin aina, että "mullahan on otsatukka ilman leikkaamistakin". Sain jostain päähän kihartaa ja korostaa niitä entuudestaan ja hiuksista tulikin musta aika hauskat!

ONNELLINEN ELÄMÄSTÄ

"Me siis palataan täällä blogissakin ehkä parin viikon päästä tai sitten ensi keväänä pääsykokeiden jälkeen." Ei, kun me palataan nyt hieman alle kuukausi ennen pääsykokeita viiden kuukauden jälkeen. Viikonloppuna mä päätin, että olisi taas oikea hetki kirjautua bloggeriin ja kirjoittaa teille. 

Mitäs mulle sitten kuuluu? Mulle kuuluu tosi hyvää. Hiukset on kasvanut, naama on tervehtynyt ja mä oon kerännyt muutaman kilon ympärilleni lihaksen tai sen itsensä muodossa.  Se niistä ulkoisista muutoksista. Sisäisesti mä olen jotenkin voiko sanoa "rauhoittunut". Mä oon paljon rennompi elämän suhteen ja löytänyt oikeestaan aika lailla mulle sen kultaisen keskitien. Harvoin mä enään löydän itseäni keskeltä lattiaa keskellä omaa ahdistusympyrääni. Nykyään mä löydän itseni useemmin kun koskaan aikasemmin nauramassa hölmöille jutuille perheen kesken tai hymyilemästä itsekseen onnistumisen tunteelle jonkin asian suhteen. 

Mitäs oon tehnyt? Mä oon väsännyt penkkariasun ja juhlistanut koulun loppumista. Mä oon laittanut asuntohakemuksen Ouluun yhdessä poikaystäväni kanssa. Mä oon kirjoittanut neljä ainetta alustavasti ihan hyvin. Mä oon käynyt töissä ja saanut luotua säästötilin. Mä oon pysynyt lukusuunnitelmassa pääsykokeita varten. Mä oon nähnyt paljon ystäviäni ja kahvitellut. Ja kaiken kukkuraksi mä oon urheillut ja pysynyt harrastuksissani mukana. 





Täytyy vielä täälläkin ääneen myöntää, että tauko somepäivittelyistä teki mulle tosi hyvää. Viimeinen lukiovuosi oli kuitenkin kunnialla suoritettava ja aikaa ei ollut liialti hukattavaksi, joten jo yhden narun laskeminen kädestä helpotti paljon. Kävin kuitenkin töissä, harrastuksissa ja kertauskursseilla samaan aikaan, joten hommia kyllä riitti.   Mun mielestä mä hoidin ton kaiken kuitenkin hyvin. Sain pidettyä pääkopan kasassa, aikataulut selvinä ja kaiken keskellä kuitenkin sen pilkkeen silmäkulmassa.

Blogin suhteen mulla on tällä hetkellä itse asiassa aika toiveikas fiilis. Mulla on postausideoita ja -sarjoja listattuna ylös heinäkuuhun asti. Eli ainakaan inspiraatiosta ei tällä hetkellä ole pulaa. Mulla on myös kauheen turvallinen olo siinä suhteessa, että tälle harrastukselle mulla on hyvä tukiverkosto. Tätä hommaa tukee monet lähimmäiset sekä oon päässyt sellaiseen bloggaajaryhmään, josta puhuinkin jo viime syksynä. Talven elelin sielläkin aika hiljaiseloa, mutta nyt oon päässyt enemmän juttuun mukaan. 

Tästä eteen päin aionkin edetä tällä samaisella elämän iloisella-asenteella ja katsoa mihin se johtaa. Ensi postauksessa ajattelin avata teille vähän enemmän, että mitä kaikkea tässä on tulevaisuudessa tapahtumassa. Nyt en tahdo muuta kuin kiittää, mikäli just sä oot tiesi tänne blogiin ja tähän hetkeen löytänyt ja toivottaa sulle ihan mahtavaa viikon alkua❤

JUURI NYT

Mä alotan tän kirjotuksen kertomalla, että mä oon tositosi onnellinen nyt. Mä oon ihan mielettömän onnellinen, mutta samaan aikaan vähän väsynyt. Mulle ei oo sattunut mitään tai mulla ei oo mitään syytä olla onneton. Suoraan sanottuna musta tuntuu ekaa kertaa yli vuoteen siltä, että elämä on alkanu sujumaan ja pyörät pyörimään eteenpäin kunnolla. Mä osaan lukee mun omia ajatuksiani ja mä osaan ymmärtää itseäni nyt.

Tällä hetkellä mä käyn koulua normaaliin tapaan. Viimeinen koeviikko on alkamassa, lukusuunnitelma ja kertaus kirjat odottaa vieressä ja tulevaisuus näyttää kaikin puolin hyvältä. Syksyn YO-tulokset tuli ja pääsin tavoitteisiin, jotka olin onneksi osannut asettaa inhimilliselle tasolle. Osasin siis arvioida ja suhteuttaa mun tavoitteet elämän tilanteeseen ja itselleni sopivaksi. Ja tästä mä oon erityisen ylpee itsessäni juuri nyt. 

Mä oon päässyt töihin ja työvuoroja on just sopivasti mulle. Mä tykkään mun työstä ja työkavereista. Mä oon ihan älyttömän onnellinen siitä, että pääsen vihdoin elättämään itseäni ja kustantamaan omia  menojani. Mä en ole enään riippuvainen vanhempien kukkarosta ja tästäkin mä olen ylpeä. Vaikka jotkut ei ehkä samalla tavalla arvostakaan sitä, että joudun suhteuttamaan työntekoa läksyihin, niin mä en oikeestaan välitä. Mulle koulutus on tärkeetä, mutta samaan aikaan mulle on tärkeetä, että saan itse elättää edes osaksi itseäni. 

Mä sain pohdinnan päätökseen ja aion jatkaa jalkapalloa. Täällä blogin puolella tää jatkamiskysymys on saattanut kuulostaa vähän kysymykseltä elämästä ja kuolemasta, mutta mulle se on todella ollut hankala päätös. Rakas laji, josta irti päästäminen on hyvin hyvin hankalaa. Siispä mä vielä jatkan ja oon onnellinen, että ensi syksynä tää valinta tapahtuu ns. mun puolesta. Sillä mahdollinen muutto estäisi lajin jatkamisen ainakin täällä. Tottakai treenaamista tulee nyt rajoittamaan työt ja opiskelu, mutta ei onneksi liikaa. 

Kuitekin. Siihen päätökseen mä olen tullut, että somesta mä en nyt aio ottaa paineita. Mulle se on ollut vähän semmosta ns. pakko pullaa ja hankalaa nyt hetken, joten se saa nyt jäädä. Päivittelen somejani sitten kun siltä tuntuu ja en tiedä kauanko siihen tulee nyt menemään. Me siis palataan täällä blogissakin ehkä parin viikon päästä tai sitten ensi keväänä pääsykokeiden jälkeen. Nyt on kuitenkin keskityttävä itseeni ja tekemään itselle mieluisia asioita. Mulla on kuitenkin kädet jo aika täynnä koulun, työn ja jalkapallon kanssa, joten tästä mä en halua enkä aio ottaa paineita. Ja todellakin toivon, että te sen ymmärrätte. 

Noh minkä takia mä olen sitten ollut "vähän väsynyt", vaikka kaikki on sujunut hyvin. Niin mä en oikeestaan itsekään tiedä. Kaikki menee hyvin, mutta jossain alitajunnassa ääni edelleen sanoo, että et sä voi olla näin onnellinen ja kohta jotain taas tapahtuu. Mulle jäi kuitenkin ns. arvet viime keväisestä mielenhelvetistä ja silloin tällöin samat ajatukset tulee kummittelemaan. Mulla on kasa rästihommia ja huonompiakin  päiviä, mutta tällä hetkellä se ei haittaa. Mä haluan ja aion elää nyt päivä kerrallaan. Mä aion nauraa kun naurattaa ja itkee kun itkettää, mutta sehän on sitä elämääღ

3X SMOOTHIE MANSIKASTA

Mä oon jo pitkään juonut erilaisia smoothieita väli-, aamu- tai iltapalanakin ja tänään aattelin esitellä teille muutaman vaihtoehdon niihin. Tosi monelta löytyy pakastimesta tälleen kesän jälkeen mansikoita, joten aattelin tehdä 3 helppoa smoothieta käyttäen niitä. Jokaisesta ohjeesta tulee yksi annos! Itse käytin kaikissa luonnonjogurttia, mutta tähän sopii esim. kreikkalainenkin. 

1. MANSIKKAMELONI

Makean ystävälle

- 100g mansikkoita

- 120g vesimelonia

- 1 dl jogurttia

2. KIIVIMANSIKKA

Kirpeän himoon

- 3 kiiviä (kuorittuna)

- 100g mansikkoita

- 1dl jogurttia

3. APPELSIINIMANSIKKA

Pikkunälkään

- 1 appelsiini (kuorittuna, mahd. vähän valkoista mukaan)

- 100g mansikoita

- 1dl jogurttia

+ halutessaan voi lisätä muutaman palan tummaa suklaata (sopii hyvin!!)

♒♒♒♒♒♒♒♒♒♒♒♒

Kertokaa toki mitä mieltä olitte smoothieista! Mun mielestä tätä oli kiva tehdä ja ideoita smoothieen löytyy vielä paljon, joten jatko-osaa tälle voisi olla luvassaღ