Ihanaa sunnuntai aamua teille kaikille! Mä sain viime perjantaina vihdoin ja viimein mun 30-day challengen päätökseen. Haaste osottautuikin lopulta paljon vaikeammaksi kuin se aluksi tuntui. Alku fiiliksiä ja höpinöitä pääset lukemaan tästä. Ps. ennen kuvat on vasemmalla puolella ja jälkeen oikealla :-)
Mä päivitinkin teille pariin kertaan postaukseni ohella fiiliksiä haasteesta. Kuten moni varmasti tietääkin niin mun haastetta vaikeutti hirveä stressi ja muut ulkopuoliset ja henkilökohtaiset asiat. Mä söin aika paljon kaikkea hyvää, joka varmasti vaikutti mun saamiin lopputuloksiin. Onneksi kyseessä nyt ei ollut mikään pakko edes saada lopputuloksia vaan pitkälti ideana oli testata pystynkö mä suorittamaan 30 päivää jotain haastetta. En oo koskaan aikaisemmin siihen pystynyt, joten nyt voin olla erittäin tyytyväinen itsestäni kun sain suoritettua haasteen loppuun vaikeuksista huolimatta. Mä jätin käsihaasteen jossain välissä pois sillä määrät ja siihen menevä aika haittasi tosi paljon muuta tekemistä.
Aluksi haaste oli vähän semmonen vitsi ja sen teki aina alle 10 minuutissa alta pois. Päivien edetessä ja lukujen kasvaessa homma kuitenkin kasvo sen verran, että hiki nousi todellakin pintaan ja aikaa haasteen suorittamiseen meni hyvällä lykyllä 20min. Päivien kuluessa kuitenkin huomasi kuinka homma rupes helpottamaan ja punnerrukset, askelkyykyt ja lankku ei enään ollutkaan niin paha. Kehityin punnerruksissa melko paljon siihen nähden kuinka vähän aikaa sitä haastetta suoritin. Askelkyykyt rupes rullaamaan ja lankutus rupes kehittymään. Viimeisenä päivänä oli 2min lankku, joka ei sit lopulta ollutkaan niin kamalaa mitä ensimmäisenä päivänä kauhistelin.
Tein tän 30 päivää haasteen muun salitreenin ohella. Ja huomasin myös salilla ollessa ja treenatessa kuinka olin kehittynyt ja painoja sai nostettua. Lopputulosten kuvista tuli tosi huonoja ja ei välttämättä näytä parhaiten kehitystä. Niistä kuitenkin ainakin itse huomaan, että jalat, peppu ja kädet on saanut massaa. Vatsassa ei hirveesti oo muutosta, mutta voimaa ja kestävyyttä on tullut lisää.
Mä voin myöntää, että mulla oli tän haasteen kanssa semmonen viha-rakkaus-suhde, että jonain päivänä kirosin haasteen täysin, mutta jonain päivänä tein haasteen mukisematta. Hyvänä tsemppinä mulle oli treenikaverit, jotka teki sitä mun kanssa. Kiitos teille!
Jos sä siellä ruudun takana oot harkinnut tämmöisen aloittamista. Niin mun vinkkinä on, että aloita se jonkun kanssa! Se tuo ihan älyttömästi tsemppiä ja tukea. Mä kuitenkin haluun vielä muistuttaa, että ei 30 päivääkään oo niin lyhyt aika mitä aluksi ymmärsin. Kyllä siinä rupes vähän jo haaste tulemaan korvista ulos. Eli se tulee vaatimaan sisua ja tahtoa tehä se loppuun. Jokainen kuitenkin tulee sen selättämään jos ja kun vaan haluaa! Ja aina voi yrittää!
Mun postaukset jäi tältä viikolta tosi vähäisiksi, mutta syykin sille löytyy. Tästä taas jatketaan normaalilla postaustahdilla! Multa tulee myöhemmin vielä postausta mun suhteesta ja ajattelusta liikuntaan ja uusia kuulumisia ja isoja juttuja on taas tapahtumassa! Jahei, pikkujoulu tutoriaali tulee huomenna päivän viivästyksellä, koska joudunkin kuvaamaan vielä ne uusiksi kun en ollutkaan tyytyväinen kuviin. Toivottavasti ymmärrätte tän pienen muutaman postauksen hiljaisuuden. Nähdään taas pian uusien juttujen parissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti